Aamuyöstä heräsin mukavaan asiaan: Ulkona satoi vettä kaatamalla, ihan koko katto kohisi. Tuli niin mieleen kesän sateet..ai että.
(HUOM: en minä kesällä sateesta pidä muuloin kuin pitkän kuivan kauden jälkeen.)
Sitten se toinen ikävämpi asia mitä tunsin herätessäni..Ei, minulla ei ollut puutunut mikään raaja..Minulla oli pää kipeä. Oikeastaan sen taisin aistia jo uniini, kun muistelen kääntyilleeni ja ajatelleeni "ei se enää koske kun seuraavan kerran havahdun hereille.." Mutta kyllä se vain tuntui. Minä otin lääkkeen ja jatkoin unia. Kyllä oli nyt kellon soidessa sitten VÄSYNYT ja UNINEN olo!
Niin käy aina, kun jos on koskenut päähän. Sitten se kyllä nukuttaa.
Vieköhän se jotenkin niin mehut koko kropasta, että se pistää unettamaan...merkillistä.

Näin myös unta että meillä oli koulusta jotkin opiston juhlat ja se oli lauantaipäivä. Meidän oli mentävä sinne aamu 5 (!!!). Sinne tuli myös aikaisemmin ennen aikaan opiskelleita ihmisiä. Olimme jossakin salissa jossa oli melkoiset sohvat joilla istuimme. Edessämme oli esiintymislava, jossa joku poikajoukko harjoitteli jo omaa esiintymistään varten. Meidän piti laittaa kuulosuojaimet päähämme jos tahdoimme keskustella vieruskaverin kanssa, muuten siellä ei se onnistunut. Ei kuullut toisen ääntä. En meinannut ensin löytää omia kuulosuojaimiani, mutta olihan ne sitten lopulta penkin välissä.
Mies, joka kävi lavalla kuuluttamassa jotakin mikä olisi homman nimi, kertoi lopuksi sen talon olevan "vanha olympiatalo". Ja ovienpielistä puuttui listat ja sinne oli urheilijat kirjoittaneet nimikirjoituksensa. Samassa Ritu ja Matti pölähtivät sisään ovesta. He alkoivat tutkimaan lavan viereisen kirjahyllyn kirjoja. Minun vieressäni oli 1 tyhjä paikka, mutta he eivät istuneet siihen, koska heitä oli 2. He menivät jonnekin taakse. Mietin siinä että "mitä ihmettä hekin täällä tekevät!?"

heh...sellaista se minulle näytti. En muista näinkö unen nyt lääkkeen oton jälkeen vaiko ennen sitä...heh.. Välläkö häliä. Siis hälläkö väliä!
Jep! Aamuaskareiden pariin nyt.