Kaunis päivä, etenkin alkuun sisällä oltavaksi. Heh...
Saimme kerholaisista jopa yhden tekemään kauniin ikkunaan laitettavan tulppaani asetelman silkkipaperista ja vihreästä kartongista.

Sain melkoisen "kunniatehtävän" huomiselle, vai sanoisinko luottamustehtävän paremminkin, kun minä sain 4H:n kännykän huomiseen saakka kuljetettavakseni mukana. Oikein iloinen yllätys minulle saada moinen kunnianosoituksena otan sen, sillä olen kuitenkin vain harjoittelemassa siellä, tai paremminkin työssäoppimassa. Ja minuun luotetaan niin paljon, että sain tuollaisen tehtävän.

Meillä kävi paikalla eräs entisistä ohjaajistakin viereilulla josta lapset pitivät kovasti.
Sen huomasi, miten mieluisa yllätys tämän naisen vierailu lapsille oli. Paljon lapset ovat hänen peräänsä kyselleetkin, "miksi hän ei ole enää täällä?, Eikö hän voisi tulla takaisin?"..jne.

Kotiini tullessa, linjakkaan ikkunoiden välissä oli vettä. Se ihan suorastaan myrskysi aina linjakkaan jarruttaessa ja kiihdyttäessä vauhtiaan.
Pakkasin jo pika-pikaa reppuuni muutamat vaihtovaatteet, sillä huomenna on se päivä, kun minä menen Anttini luo!!!! VIIMEINKIN! Olen sitä jo odottanutkin.
Aivan mahtavaa päästä suoraan kerhosta lähtemään Kuopioon josta Antti minut taas nappaa kyytiinsä. On kultani jo kesärenkuloilla, tänään ostanut 2 uutta moista :) Ei tarvitse nastoilla jyryyttää enää. Kyytikin hiljenee äänen voimakkuutensa puolesta.

Aamulla tapasin luokkakaveriani pysäkillä ja hän kertoi erään toisen luokkakaverimme loukanneensa nilkkaansa. Oli kaatunut ja nyt oli nilkka kipsissä. Mennyt sen murtamaan. Voi harmillista, juuri kun alkaa maakin tulla näkyviin. Ilmeisesti hän on murtanut sen juuri viimeisien liukkaiden aikaan. (Sunnuntai ja maanantai päivä olivat melkoisia säänsä puolesta. Satoi ja oli todella liukasta!)