Kiesus sentään. Tänään on meidän toteuttamamme retken päivä. Retki on sellainen, missä meidän ideoitamme ei ole laisinkaan, mikä itseäni sapettaa suunnattomasti. Se luuska on määrännyt kaiken,kuinka mikäkin tulee tehdä. Olemme molemmat sitä mieltä, että EMME KOE RETKEÄ OMAKSI KEKSINNÖKSI!
Olisimme itse toteuttaneet retken kävellen, mutta tämä luuska tahtoi välttämättä sen tehtävän pyörien kanssa. Sanoessani luuskalle, ettei näyttöparillani ole paikkakunnalla edes pyörää, luuska sanoi hyvin ylimielisesti minulle " Se EI OLE meidän ONGELMAMME!"...

Voi että olen kihissyt raivosta ja vihasta joka ikinen päivä miltei.
Olenkin antanut Antille jo "myrskyvaroituksen" siltä varalta, että kun hän hakee minut Kuopiosta tänään, saatan olla lempeä tai kuin myrskynmerkki. Riippuen siitä, kuinka arviointimme palautekeskustelussa on mennyt. Minä ainakin olen 100% varma, että tämä luuska haukkuu meidät siinä lasten kuullen. En uskokaan sen sanovan mitään positiivista meidän työstämme.
Joskus ihmettelen, kuinka se hänen mielistelynsä uppoaa lapsiin. Eikös lapsista yleensä sanota, että ne näkevät ns,ihmisen sisälle luonteen suhteen. Mutta tämä on niin viimeisen päälle maailman viimeinen ihminen jonka kanssa tahtoisin työtä tehdä.

Tämä luuska nimittäin tuli viimeyön uneenikin ja muodosti unestani siinä olollaan "liskojen yöksi" verrattavan painajaisen. Unessa meidän näyttömme muka jatkui viikolla, samaisessa paikassa!!! Olin näyttöparini kanssa siinä että "EI IKINÄ!"

Katsotaan, miten tämän päivän pyöräretki meiltä menee...joko syteen tai saveen.
Antti lohdutti (lepytteli) minua kellarinsa "yllätyksillä" jo ennalta, siltä varalta jos olisin oikein raivon vallassa.. =)

Hyvää viikonloppua toivotellen.