Aamulla tulin portaat alas ja liukkaasti! Olihan jalassani Aino-tädilta lahjaksi saamat villasukat. Enää muutama porras oli jäljellä, kun edellä astuva jalka lähtikin luisuun ja toinen jalka taittui taa ja sen päälle myös putosin istualleni ja aloin laskea portaita alas. Otava näkyi silmissäni ja kirkkaasti. Hullu kun oli aloin kivusta laskea jäljellä olevia portaita. Kaikki tapahtui niin hidastetusti. Hetkeksi "vauhti" hiljeni ja ehdin sekunnin murto-osan ajatella, että "jes, nyt se loppui..." mutta eikä mitä, se vaan jatkui, mikä lie hetken hiljentymä vauhdissa ollut ja sitten vauhti tyssäsi päästessäni istumaan viimeiselle, alimmalle portaalle. Pikkaisen piti vaikertaa siinä vedet silmissä. Olin aivan varma, että sääreni olisi murtunut! Koitin varoen liikkuvatko varpaat. Ne liikkui. Syvä huokaus ja ei muuta kuin jalka takapuolen alta pois ja kenkkasin (kykenin kävelemään ihan normaalisti) wc:hen. Siellä alkoi oikein säteillä koko jalkaan ja kuin sen sisäpuolella olisi sykkinyt. Päätäni en lyönyt mihinkään, sen sain kannateltua pystyssä koko hurjan ja vauhdikkaan matkani ajan... heh...
Seuraavaksi alkoi korvissa soida, tunsin että aloin veltostua ja siirryin vielä "viimeisillä" voimillani olohuoneen sohvalle pitkäkseni. Sinne päästyäni nostin jalat ylös ja samassa silmäni alkoivat tuntua raskailta ja uneliaisuus alkoi vaivata. Ajattelin, että tähän saisin nukahtaa, olin turvallisesti pitkälläni. En voisi ainakaan satuttaa itseäni jos pyörtyisin. Mutta samassa kun painoin silmäni kiini, korvien sointi lakkasi ja olin pirteä kuin peipponen. Säärestä tosin lähti hieman nahkaa, koska se hilasi vasten portaita koko matkani ajan. Siirryin takaisin yläkertaan sänkyyn ja jatkoin siellä vielä unia.

Nyt vein petivaatteet ulos tuultumaan ja vaihdoin myös lakanat ja petivaatteet entisten mennessä pesukoneeseen pyörimään.

Varsin vaudikas aamu. Arttu lähtee tänään luontamme :/
Eilen illalla hain erästä toista työpaikkaa (henkilökohtainen avustaja Varkauteen..) Katsotaan tulenko hyväksytyksi siihenkään... Palailemisiin...