Perjantaina lähdimme puolen päivän jälkeen ajelemaan kotipaikkakunnalleni, ja siellä ei tietenkään kukaan tiennyt tulostamme yhtikäs mitään..*hih hih*
Pysähdyimme menomatkalla Kuopiossa josta ostin kauppahallin "maustesopista" itselleni mukaan kahvia. Pakkohan tämäkin tilaisuus oli käyttää hyödyksi sen kerran kun siellä sattui pitkästä aikaa käymään.
Antti kävi aseliikkeessä kyselemässä erään aseen hintaa ja ostamassa muutenkin tarvitsemiaan tarvikkeita sieltä.

Olimme äitini oven takana siinä 16:30 aikaan. Soitin ovikelloa ja äitini sattui onnekseni tulemaan avaamaan oven. Hän tuijotti silmät suurina ja suu avoimena minua. Minulla oli kädessäni "take away"-kahvikuppi, jossa oli erään pionin siemeniä(?) meidän pihaltamme kerättynä. Heilutin kuppia ja kysyin:
- Otatko kahvia?
Äiti haukkoi henkeään saamatta sanaakaan suustaan. 
Viimein hän alkoi kakostella jotakin sen suuntaista että:
- Mistä TE tulitte tänne!?!!!! EI OLE TOTTA!... tulkaa nyt sisälle sieltä!
- Voidaan me  takaisinkin lähteä..
- Me tulimme katsomaan sitä Pave Maijasta tänne (olin sanonut aikaisemmin aamusta puhelimessa äidilleni, että me olisimme menossa sitä katsomaan Varkauteen) heh.. Ilmankos se ei osannut odottaa meitä.

Alkoi jonkinmoinen "hössötys" äitini osalta.
Minä otin repustani rusinapaketin ja annoin sen hönelle, sanoen, että:
- Tässä olisi niitä rusinoita jotta voit tehdä rusinasoppaa ja keittää aamuksi riisipuuroa! :) Kiitos.
Veimme myös jouluisia laatikkoruokia, joita olin paikallisesta kaupasta ostanut tullessamme.
Porkkanalaatikkoa siellä ei ollut joten oli tyytyminen vain lanttu-, ja maksalaatikkoon.
Hyvää nekin oli!
Vatsa alkoi vain toimia liiankin hyvin, sillä olimme syöneet kotona lähtiessämme porkkana-, sekä lanttulaatikkoa XD
Eipä se minua haitannut..ainakaan kovin kamalasti. heh...

Illalla kävimme vielä Antin kanssa saunassa, sen jälkeen kun äitini oli lyhentänyt serkultani saamat äippähousujen lahkeet. Saunan jälkeen kävimme vielä paikallisella ABC:llä tekemässä rivin lottoa ja siinä samalla sai vajuttaa piukeaa vatsaansa. Huh, pakkastakin oli ja eteensä ei tahtonut kunnolla nähdä koska oli sumua etenkin erään joenkohdalla.
Kyllä oli paikka perjantai iltana (kylä) kuollut muutama auto ajoi, lukuunottamatta jotakin traktoria jota ajoi joku nuori, jolla ei ollut vielä ajokorttia autoon. Tätä Antti päivittelikin, että "On tämä ihme paikka!!!"
Myöhemmin hän vertasi että paikka oli Suomen "Texas", jossa jannuilla oli karvalakit päässä kun Texasilaisilla on "stetsonit" ja villissälännessä yleensä ravataan hevosella, täällä nuoriso ajoi traktoreilla!
Nooh, se varmasti tuntui sellaiselta ulkopuolisesta vaikkakaan siellä ei montaa liikkujaa ollut sillä hetkellä.

Lauantaina kävimme aamusta mummini oven takana yllättelemässä hänet.
Äitini oli aamulla käynyt hakemassa hältä mehua rusinasopan tekemistä varten ja kysynyt samalla, mihin aikaan hän olisi kotosalla tai olisiko hän menossa päivän / aamun aikana johonkin?
Me heräsimme Antin kanssa (univelkaa kuitattuamme kuumassa kamarissa) jo ennen klo 8. Erehdyttyäni käymään wc;ssä äitini ilmeisesti ajatteli meidän jo heränneet ja iski pyykkikoneen päälle seinän takaa. Se linkosi ja jyttyytti niin, että en minä ainakaan enää unta saanut.
Lähdimme mummini luo syötyämme riisipuuroa sopan kera ja se oli siinä klo 9 maissa.

Soitin mummini ovikelloa. Hetken aikaa meni, ennen kuin mummi tuli oven avaamaan.
Hän oli yhtä yllättynyt kuin äitinikin! Katsoi hämillään eikä saanut sanaa suustaan.
Minä sanoin hänelle ovella:
-Tervehdys! Tulimme sinuakin katsomaan samalla kun olemme nyt täällä :)
- Herranenaika!!! No ompa mukavata, mummo sanoi (tai jotain sinne päin..)

Siinä mummi keitti meille kahvit ja sen päälle vatkasi puolukkapuuron jonka oli tehnyt jäähtymään. Saimme sitäkin syödäksemme samalla reissulla.. Hyvää se olikin!
Siinä olimme jo Antin kanssa vaivihkaa lähtöä tekemässä ja "pohjustin" siinä jo sitä hieman, kun mummilla soi puhelin. Hän meni vastaamaan ja pian hän kuului juttelevan kovalla äänellä, että:
-Armi ja Antti on täällä käymässä...äsken tulivat... Ei heillä ole mikään kiire, tule vain niin ehdit nähdä!
Silloin katsoin Anttia ja mietn että "Kenellehän se NYT jutteli meistä!!!" ja että "Juurihan meidän PITI olla lähdössä pois, jotta ehdimme käydä vielä kaupassa ja oli muutakin vielä ennen lähtöämme ehdittävä..."
No mummo tuli ja kysyin hältä:
- Ööö... kukas sieltä NYT sitten tulee?
- Helena soitti ja aikoi tulla käymään kun kuuli että olette täällä!
No, sitten me kyllä lähdetään jatkamaan kun hän on meidät nähnyt...

Pian tätini tulikin, ja eipä taas aikaakaan kun ovikello soi mummilla taas...
Siellä oli toinen tätini!
Silloin minä olin jo hieman hämmentynyt ja kysyin ensin tulleeltä tädiltäni että:
- Kerroitko sinä hänellekin että olemme täällä vai mistä moinen sattuma?
- En kertonut...
Se oli siis pelkkää sattumaa... Nooh, saipahan useamman "kärpäsen" samalla iskulla ja näki useampaa samalla kertaa, eikä tarvinnut rampata monessa paikassa. =)
Näytin Helenallekin ultrakuvat piiperostamme (mummilleni ne olin jo näyttänyt samalla kun annoin hälle joulukortinkin). Toinen tätini ne kuvat olikin nähnyt jo melkoisen pian minun ne saatuani...

Sieltä lähdimme sitten kauppaan. Mummi antoi minulle mukaan jälkiruoka kuppeja (6kpl), vohveli-, sekä silitysraudan. Meiltä kun sellaiset puuttui ja lupauduin ottamaan kun tarjosi kerran. Olivat hyväkuntoisia, niin miksikäs ei!?
Haimme äitini kyytiin, koska hän aikoi ostaa jotakin sukkia meille. 
Samalla reissulla ostin syntymäpäiväkortin serkkuni pojalle joka täytti 2v. 
Äidin luo päästyämme, kirjoitin kortin hänelle ja sujautin kuoreen samalla menemään myös joulukortinkin heille. :)

Minun tuntui pian että alkaako päätäni särkemään.. Siinä aloimme sitten pakkaamaan autoomme tavaroitamme klo 13 aikaan ja lähdimme omaa kotiamme kohti. Sillä meillä ei ollut enää mitään "pakollista" vierailukohdettakaan, koska olin nähnyt tätini mummini luona käydessämme.
Jouluna kävisimme seuraavan kerran uudestaan, ja siihen ei olisi enää kuin reilu kuukausi.
Matkalla pysähdyttiin vielä Kuopiossa ABC:llä, jossa söimme noutopöydästä hyvää leikkelettä salaattien ja juomien kera.
Kotona olimme joskus n. klo 16:00 ja pääsimme uunin lämmitykseen ja tavaroita laittelemaan paikoilleen, mitä mukanamme olimme tuoneet.
Olipahan raskas reissu, mutta tulipahan tehtyä!
Antti "valitti" jo matkalla täyttäoloaan ja sitä että: - jokapaikassa piti SYÖDÄ ja paljon... kaikki tuputtivat jotakin ruokaa yhtenään!
-No se on heidän tyylinsä sanoi... Eikä ne pahalla. Ja eihän se olisi pakko ollut jokaista lajiketta maistaakaan.
Se on kyllä tosi kuin vesi että meidän suvussa ei näe nälkää vieraanakaan kiertäessä paikasta toiseen. Jos ei ole tarjolla kahvia, niin suolaista ainakin tarjotaan.

Ei moista jaksaisi kovin usein. Tuntuu taas että sen reissun ansiosta viikonloppu mennä hujahti kuin siivillä...
Pian Antti menee hakemaan Arttua tänne ja aamulla on minulla jälleen aikainen herätys aamuvuoroon. Meinaan mennä jälleen Antin kyydissä, koska hän menee nyt itsekin "normaaliin" aikaan, eikä minun tarvitse olla siellä ihan 2h etuajassa kuten perjantaina olin hänen mennessään töihin jo klo 04:30 XD
Tässäpä olikin viikonloppureissumme kuuluilemiset.

Kiitoksia kaikille sukulaisille jotka muistitte meitä jollakin tavalla meidän käydessämme siellä!
Joulun aikaan tulemme uudestaan visiteeraamaan hieman paremmin.. Katsotaan sattuuko se Arttukin olemaan mukanamme, sen näkee sitten :)
Piipero nyt ainakin toivon mukaan kulkee vielä silloin minun matkassani :D