Onnea kaikille iseille!
Minäkin jopa soitin omalle isällenini, vaikka niin uhkasin alkuun etten soittaisi, että nyt olisi pikkuveljeni vuoro hoitaa sekin muistaminen...sillä minä luulin, ettei minulla olisi yhtään rahaa.(Veljeni oli kotipitäjässä käymässä joten jätin kortin ostamisen/ antamisen hänen huolekseen)  Ja siksipä en uskaltanut katsoa tililleni edes saldoa. Tänään oli pakko käydä kuikuilemassa, millainen lukema tililläni on. Valmistauduin pahimpaan ja se muuttuikin iloksi huomatessani, että sinnehän olikin tullut KELAsta rahaa jo torstaina. Surkuttelin jo siitä saakka huonoa rahatilannettani ja sen vuoksi säästin tahattomasti/ huomaamattani rahaa =)

Nyt olenkin sitten TAAS melkoinen tyhjätasku...
Tilanne on siis palautunut normaaliksi, enkä pääse vaivaamaan kalloani sillä, mitä tekisinkään rahoilla jotka tililläni vain "lojuvat". Nyt alkaa sitten todellinen köyhyyden maksimoiminen! Pyrin samaan kuin minun elämänkumppanini, etten ostaisi mitään turhia imelloksia viikolla, viikonloppu olisi sen sijaan sellaista herkuttelua varten :)