Ihanaa! Pitkästä aikaa saapuu viikonloppu! (ainakin se sille tuntuu, että viime viikonlopusta on ikuisuus)
On niin ihanaa päästä rakkaan miehensä luo ja leikkimään hänen poikansa kanssa. Jokohan hän ottaisi viikonlopun aikana ensimmäisiä askeleita. Tai seisoisi ilman tukea pidempiä aikoja. Ehkä harjoitteleme sitä :)

Maanantaina alkaa minullakin työssäoppiminen ja kestää ensi tammikuuhun saakka.
Onneksi välissä on ihan reilu joululoma, ansaittu sellainen! Voisin melkein vannoa etten silloin koskekkaan koulutehtäviini.

Viikonloppuna, tai sen jälkeen saattaisi olla luvassa kuvia tännekin, vaikkapa niistä varvas sukista! Joten Hellu: -Voit varautua siihen =)
Katsotaan millaisia tänne saisi laitetuksi, jos löytyisi mielenkiintoisia otoksia tai saisi otetuksi. Mutta en ole puhunut mitään "sata" varmaa... Kunhan kirjoitan mitä pohdin tässä... :) Se on mukavaa, suosittelen joskus kokeilemaan. Ääneen puhuminen itsekseen on taas asia erikseen jota minulla ei ole tapana harrastaa, ei edes itsekseni ollessa. Sitä varten on puhelin jolla soitetaan jollekin jos on tarve lörpöttelyyn.

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!