Suru uutinen saapui aamulla Antin tultua ulkoa: "meillä ei ole enää lemmikkiä..." Olin hieman että "täh!?mitä lemmikkiä..." Niin Antti sanoi siihen "leikkimökin lattialla on se vanha harmaa orava maha auki, suolet revitty pihalle..." o_O SUOLET PIHALLA!? hämmästyin ja samassa hieman virkistyin ja aloin pukea ylleni mennäkseni katsomaan. Näky oli lohduton. Siinä se orava makasi maassa ja suolet todella oli repäisty ulos. Selvästi joku eläin. Naapurin kissa tai sitten supikoira.. Mikä teki tilanteen ironiseksi oli se miten Antti sen löysi. Mennessään viemään sille oravalle sinne mökkiin pähkinöitä.. ;(    Jo illalla oli minun pitänyt tirauttaa muutama liikutuksen kyynel elokuvan vuoksi. Ja haudatessamme vanhaa orava herraa suuren männyn juurelle, kyyneleet täyttivät silmäni... Totesin siinä hautaa peitettäessä hieman ´pilke silmäkulmassa´ että : - Jospa sen masuun olisi jäänyt joku puunsiemen joka alkaisi itämään ja hänen muistokseen tähän kasvaisi iso uusi puu.

Elämä jatkuu...kaikesta huolimatta.