Ensimmäinen koulupäivä ei ollutkaan odottamani kaltaisen PITKÄ ja kuin "tikkua- kynnen-alle".Päin vastoin, se meni aika kivuttomasti. Olin myös hieman liian innokas, kun menin heti ensimmäisen ryhmätehtävän jälkeen oikein innolla vapaaehtoisena eteen valmiina esiintymään pienessä kuvaelmassamme pappina. (luulin, että kaikki joutuvat jotakin esittämään). No ei niin käynytkään. Jokaisesta ryhmästä piti tulla 1 hlö ja saimme keskenämme valita "kodin siunaamiseen" liittyvän roolin. ( Tosin minä olin kiljunut jo mennessäni eteen "MINÄ OLEN PAPPI,MINÄ OLEN PAPPI!!!")Tilanne oli seuraavanlainen:
 siinä oli perhe jonka kanssa meidän oli määrä keskustella. (pappi ja mahd.seurakunnan lastentyön tekijä).
Minä pappina jouduin sitten ottamaan ohjat ja viemään tilannetta eteenpäin.
Temmoin kyllä kaikki mitä sylki suuhuni toi ihan jostakin ...en tiedä mistä sanat suuhuni tulivat edes! Aina kun erehtyi katsomaan luokkaan, näki siellä jonkun nauravan ja AAA-paniikki lisi!
Loppu kuitenkin hyvin ja kaikki hyvin. Kerran elämässä sitä saa pappia leikkiä :)

"pappi vaan joi, pappi vaan joi, suntio taksilla lisää toi!"