Aamulla minä kekkuloin hammaslääkärille. Kestin oikein hyvin siellä sen paikkauksen. Olin ihan sata varma, että se paikkaisi jonkun reiän alapuolen hampaista, mutta minun ilokseni hän paikkaili taas niin takaa ylhäältä, ettei puutunut "mukituntuma" huulistani, jolloin pystyin syömään kouluun päästyäni, sillä kielikään ei puutunut. Sain seuraavan ajan huhtikuun lopulle. Se menee juuri harjoittelun ajalle, mutta ei voi mitään. Se on aamulla joten, jos vaan menen vasta 11:30 paikan päälle harjoittelupaikkaan, saatan ennättää hyvinkin, siitä huolimatta. (Nytkin meni vain alle 30min hoidossa.)

Opettajamme ei ollutkaan koulussa. Hän oli jättänyt meille tehtäviä tehtäväksemme. Olin koulussa ruokailuun saakka ja hieman sen jälkeen minä hipsin kotiini niitä tekemään. Samahan ne on kotonaan rauhassa tehdä, kuin odotella koululla, jos mahdollisesti pääsisi konelle johonkin. Samalla sain pestyksi pyykkiä ja pakkailtua tavaroita kasaan, sillä suuntaan huomenna Antin luo.

Antti oli äsken juuri Varkaudessa optikolla. Saa firman piikkiin uudet lasit, joissa on oikein se tummennos, että voi töitään tehdessä kirkkaan kuuman liekin äärelläkin pitää. Oli todennut optikko, ettei Antilla olisikaan enää hajataittoa, joka entisissä laseissa hänellä on. Kuulema pärjää ilman päiväsaikaan. Eli näkö on korjaantunut hänellä! :)
Hyvä niin, minä olen se "sokeampi" meistä kahdesta Antin kanssa... hih.. Saan melkein luvan kanssa kulkea toisinaan "käsikopelolla", hämärissä..heh...

Aamulla mennessäni kouluun, sain ensimmäiset pääsiäistoivotukset. Katsoin kummissani kun joku nainen meni keltaiselle postilaatikolle ja kuikki sinne sisälle... *mietin, että onkohan täällä päin joku pikkuisen pimahtaneiden hoitola josta yksi on karannut...* menin kohdalle niin nainen sanoi minulle:
-Jokohan se posti on tyhjentänyt tämän...
-No eikös siinä laatikon kyljessä sanota, koska se aina tyhjennetään, kelloni on nyt vaille 10.. Siinähän on, että 9 se tyhjättäisiin...
-Ei se aina pidä paikkaansa. nainen sanoi...
Hän lähti samaan suuntaan laatikolta kanssani ja alkoi jutella minulle muutenkin.
Olin hieman ihmeissäni, että meinaako se minun kanssani kouluun saakka tulla, vai mitä?!
Sitten hän kertoi, kuinka hänen tyttärensä oli laittanut internetin kautta sähköpostilla hänelle joitakin kuvia, jotka hänen piti tulostaa ja nyt ne oli saatava postiin...
Kun kerran pääsisäisestä keskustelu oli päällä, kysäisin:
-Kävikös virpojia sunnuntaina sinun luona?
-Kävi kaksi, odotin kyllä useampaa, mutta ei niitä käynyt...
Sitten hän kääntyi seruaavasta tienhaarasta erisuuntaan ja toivotti minulle mennessään:
-HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ SINULLE!
-Voi, kiitos, sitä samaa sinulle, sanoin. =)

Sunnuntaina Antin kanssa ajaessamme Sorsakoskella, siellä meitä tuli tiellä vastaan 2 pientä virpojaa. Toisella oli tosin joulupukin naamari... siitä hieman mietin, oliko se sopiva asusteena virpojalle!?!
Se ei oikein tuntunut, eikä näyttänyt kovinkaan pääsiäiseen istuvalta hepulta vitsoineen pukin naamari päässä...heh. No jokainen tyylillään. (Pääsiäinen ei vain ole mikään Halloween mielestäni.)