Huh huijjaa...
Sille alkoi näyttämään tänään, että taidan minä huomenna saada sen EA-kortin. =)
Vaikka on tämä kyllä ollut melkoista miettimistä aina toisinaan niilläkin tunneilla. Kävin myös jututtelemassa erästä opettajaa liittyen leiripäiviin. Kysyin, minkähän verran niitä leiripäiviä minulla on jo jemmassa, että osaan oikean verran niitä tulevana kesänä haalia. Että ei ainakaan jää siitä kiinni todistuksen saaminen, etten olisi tarpeeksi niitä käynyt. No näillä näkymin, riittää vallan mainiosti sitten kun käyn sen POIJUN-leirin, taisi mennä jopa ylikin hieman siitä vaadittavasta 10:stä päivästä..heh. Mikä pistikin mieleeni ajatuksen, "onkos minun pakko olla siellä niin kauan!? Jos olisin vain sen aikaa , että saan sen 10 täyteen..heh"
No katsellaan nyt millaista säätäkin se siellä pitelee sitten ja en edes usko voivani kesken kaiken päättää lähteä sieltä pois. Jos en ennalta siten sopisi.

Lunta on sadellut aivan KAMALASTI! Ei eteensä meinannut nähdä kotiin kävellessä. Melkoista uppuroimista se oli. Sekin pieni pätkä jonka kävelin luokkakaverini luonta omaan kotiini. Onneksi sain autokyydin edes siihenkin saakka.
Aamulla olisi taas luvassa joku tutustumiskäynti. Ja entisistäkään kun ei oikein ole tuntunut jääneen mieleen mitään, niin on se mukava kirjoitella niistä vierailuista sitten jotakin..omia ajatuksiaan. heh... KAMALAA etten paremmin sanoisi!
Jaa, niin ja kaupallakin pitäisi minun juosta ostamassa aamuksi jotakin. Ei vielä ole nälkä, mutta on se aamulla sitten... Voi sentään. Katsoin jo säätiedotuksenkin, että josko se hieman hellittäisi lumisade illemmaksi, jos silloin menisi kaupalle. Ei oikein innosta lähteä uppuroimaan, sillä ne kun ei ala avaamaan jalkakäytäviä ennen kuin sade lakkaa. Mutta pakko se on mikä pakko. Jos ei ruoka tule minun luo, on minun mentävä sen ruoan luo. Näin se menee.