Sattuipaan minulle äsken "äksidentti".
Sanoisinko, että oli se jo odotettavissakin, sillä olin jo aika usein tätä hommaa tehnyt,ehkä hieman varomattakin ja nyt nasahti!
Niin, että mitäkö tein?
Noh, niitä halkoja hakkasin, pieniä klapeja.<ja nyt se kirves lipesi minun sormeeni. Peukalon kynteen iskin, poikittaisen viillon ja vielä aika alas kynnen tyveen.. AAAH että kerpeleitä huusin. Oitis nakkasin kirveen ja juoksin peukalo ylös nostettuna ulos, jossa Antti ajoi nurmikkoa.
-AAaaaaaaaa....
-No mikä se nyt? Antti kysymään...
-Löin kirveellä...
-Et kai?
-No kyllä kyllä... *verta valui pitkin minun käsivartta peukalostani*

Antti antoi minulle ensiapua. Kysyin itse heti, että "pitääkö minun tämä kylmällä nyt huuhtoa?" Mutta Antti sanoi että katsottaisiin ensin sitä..
Minä EN hirvinnyt sitä kuikkia.
Antin katsottua sitä hän sanoi, että " tämä tulisi olemaan kipeä..."
Ja sitä ennen hän jo oli tokaissutkin että " Löitkö muka peukaloosi?"
-LÖIN LÖIN, SITÄ IHAN SYKKII...
Antti painoi haavaani (peukalon päätäni ja tutki taas mistä veri tulisi.
Sitten hän sanoi että " Olipa muuten varsin kinkkinen paikka, kun on kynsi kahtia..."

Siispä peukalon kynteni tulee irtoamaan aika tyvestä ja yläosa kynnestä tulee mustumaan veren mennessä sen alle.
Loppui ainakin hetkeksi into hakata halkoja.Niin se vain tahtoo minun kohdallani olla, että niin kauan teen kunnes kosahtaa ja sattuu jotakin.
Ei ole ollenkaan kivaa, kun kynsi tulee tarttuilemaan kiinni joka paikkaan ja se tulee tekemään kipeää ellei ole laastaria päällä!!
No onneksi ei koko sormenpää lentänyt liiteriin, heh...
Nyt saankin keskittyä saunan uunin lämmittämiseen kokonaan, sillä Antti puolestaan leikkaa nurmea nyt, pihan toista puolta. Itse leikkasin aamupäivästä toisen puolen.

Aijai jai, voi voi voi, Oijoi joi...