*gräyh*
En suinkaan ole noussut väärällä jalalla, vaikka ärjäistä vähän herättyään pitikin. Minun kurkkuni vain tuntui hieman säkenöivän kivusta. Limaakin piti "irrotella" hieman ja se helpotti oloa.
Harjoittelupaikassani miltei kaikki ohjaajat ovat nuhassa, joten hyvin minusta tämäkin, että vasta nyt se alkaa tulemaan minulle.. Menisi vain ohitse ennen näyttöä ja kunhan ei kuumetta nosta. Vaikka olo on kyllä kurja jos ei ole kuumetta ja on aivan tukossa. Että tiedä nyt sitten toivoisiko kuitenkin hieman kuumetta, jos se sitten nopsammin menisi pois.

Olen lukemassa mielenkiintoista kirjaa. Sen on kirjoittanut Anna Luoto. Hän on ollut sota aikana lääkintälottana jo 19-vuotiaana ja kokenut sen kutsumuksekseen. Hatun nosto hänelle.
Kirjan nimi on "Näin sodan armottomat kasvot".

Tänään pitäisi saada muhimaan jo käsinukke näytelmän idea jos meinaan lapsilla sellaisen teettää. Eilen ajattelin (ohjaajani ideasta) että se todellakin voisi olla Prinsessa Ruusunen-satuun pohjautuva. Siinä voisi olla pieni laululeikki esitys puoliajalla (kun prinsessa vaipuu uneen) esim. hämä-hämä-häkki... Ja linnana toimivan sermin päälle laittaisimme jostakin (?) tehdyn seitin. Kaikki on vielä aivan avoinna...*huoh*

*WINK WINK:Ideoita otetaan vastaan!*