Sataa sataa sataa sataa... ropiropi ropi ropi....
OLEN LITIMÄRKÄ, kuin uitettu koira!
Mutta olenpa ainakin saanut toimitetuksi ja sen myötä hoidetuksi tärkeän asian, kuntoutusrahaani liittyen ja poljin vielä ostamaan kaupasta kahvipaketinkin. Enää minua ei saa tälle iltaa ulos, ei heppoisin perustein.

Saimme näyttötehtävistön johon voisin alkaa tutustumaan. Ensi viikolla alkaa ilmaisutaidosta harjoittelu jakso. Hmmm.. Sinnekin voisin mietiskellä jotakin mitä lasten kanssa siellä voisi puuhailla.

On se niin VÄÄRIN kun kenelläkään muulla EI OLE VIELÄ tuolla opistolla alkanut koulut. Meillä vain! ME olemme AINA ensimmäisinä mutta lopetammekin myös viimeisinä! Ärh. No ei olisi enää pitkää aikaa jäljellä... vaivaiset ½ -vuotta.

Se joka valittaa tänä vuonna että KAIVONSA OLISI KUIVUNUT niin sanon että SE ON VALETTA! Tai kysyn heti, missä päin se hänen kaivonsa on!?