Ensiksi KAUNIS KIITOS KAIKILLE MINUA MERKKIPÄIVÄNÄ MUISTANEILLE!
Sitten voisi mennä itse "asiaan".Nimittäin päivä oli oikein mukava jo säänkin puolesta. Aamu oli tosin lumisateinen ja aika kiivas sellainen se olikin. Heti minun päästyäni linjakkaaseen alkoi sataa melkoisen tiuhaan. Sakeassa lumisateessa taivalsin sitten kirkolla päiväkodillekin.

Lapset olivat kaikki kovin pistoksissa. Mistä lienee johtunut, mutta niin hipsukat, kuin esikoululaisetkin oli aivan täpinöissään jostakin...?Mistä? Siinäpä vasta kysymys.
Olin saanut aika monta onnittelukorttia kirjeineen kotiini palattua.
En juoksuttanut ketään töissä. Jotkin lapset luulivat että aprillipäivänä saisi valehdella silmät korvat täyteen toiselle. Minä oikaisin heitä asiassa ja sanoin, että tarkoitus olisi saada juoksetetuksi toista/ toisia.

Isäkin soitti iltapäivästä ja kertoi kuinka Sofia oli jo käynyt virpomassa hieman ennenaikaisesti heidän naapurinsa! *reps*
Oli siinä naapuri sanonut Sofialle että:
- Elä nyt vielä virvo...
Heh... Aika hauska tapaus! No, nyt ainakin se naapuri osaa odottaa yhtä virpojaa kylään ja osaa varautua jollain. Tai sitten hän osaa olla avaamatta ovea juuri sen vuoksi ettei tahdo pahoittaa pienen tytön mieltä. Se olisi kyllä sääli se.

Me saunoimme juuri. Kylläpä se teki terää. Ihanan raikas ja puhtoinen olo nyt... Tästä onkin hyvä mennä keittelemään saunasta vielä saapuvalle isännälle kaffet. Hän kävi kyläkaupalla ennen saunaa ja oli ostanut sieltä pakaste mansikkakakun, vaikka sanoin että EN TARVITSE!!MINUN SYNTTÄRINI JUHLITTIIN SAMALLA VOILEIPÄKAAKULLA kuin hänenkin pyöreät kolmekybäset. Eipä ollut sanoillani tehoa.
Kiitos kaikille vielä kerran toistamiseen. Nöyrät kiitokset kuuluvat teille kaikille ...