On se ihmisen alitajunta sitten "hauska". Nimittäin aamulla heräsin siinä vaille klo 7 ja makoilin kuitenkin siirtäen ensin herätystä aikaisemmaksi. Olin sitten kuitenkin vaipunut vielä uneen ja siitä se uni alkoi...
"Olimme jossakin luokkaretkellä. Meidän piti pysähtyä välillä syömään huoltamolle ja niinpä olin pian kävelemässä muutamien luokkalaisteni kanssa ulkona. Oli luntakin, joten voisi olettaa olleen jonkinlaisen talven kyseessä...
Minä ylitin risteyksen siitä ryhmästä ensimmäisenä, mutta kummastuttamaan alkoi se,kun kaikki muut suuntasivat aivan toiselle huoltamolle minne minä luulin meidän kaikkien olevan menossa. En sitä sen enempää sitten murehtinut, vaan jatkoin matkaani ja risteyksien ylittämistä..
Päästyäni sisälle, katselin, missä ihmeessä siellä sijaitsi noutopöytä. Viimein senkin löysin ja koska siellä oli jonottamassa porukkaa kassalla sen verran, päätin mennä ottamaan ensin ruokaa ja mennä maksamaan sen jälkeen.
Samassa näin luokkakavereitteni tulevan jo samaisen huoltamon pihalla sisälle...
Etsiskelin katseellani, missä oli kaikki ruokailuvälineet ja etenkin tarjottimet.
Sitten siinä jo olikin eräs luokkakaverini ja kysäisin hältä mistä hän oli ne oikein löytänyt? 
Hän osoitti minulle ja menin oitis hakemaan itsellenikin.
Siitä se minun "mokailu" sitten alkoikin..
Ensin otin 2 mukia ja eräänlaisen "korin" jota aluksi epäilin tarjottimeksi, mutta kuikittuani muiden pöytiin, millaisilla tarjottimilla heidän annpksensa oli, havaitsin heillä olevan aivan samanlaiset. Hämmästytti kun tarjottimessa oli kulmissa omituisen korkeat reunat. Noh, otin tarjottimen ja lähdin ottaakseni sitten ruokaa. Huomaan että olin ottanut juomamukiksi erehdyksessä pieniä kahvikuppeja ja lähdin vaihtamaan niihin suurempiin. Ne suuremmat mukit olikin muovisia! Ja kun otin ensimmäisen se oli vielä ihan huurussa (tiskikoneen jäljiltä) ja sen reunassa sisäpuolella oli salaattia pala! Yök, pistin sen takaisin ja ajatus alkoi hieman etoa, että siellä ne on likavedellä kone pessyt...Seuraavassakin mukissa oli salaatinpalanen sisäreunassa...kolmas oli suhteellisen puhdas ja otin sitten sen. Palasin linjastolle josta sitä ruokaa saisi ottaa...
Eteeni kiilaa kaksi aika nuorta naista. He ronkkivat osittain ohitseni ruokia siinä ja ajattelin, että kyllä minä ehdin saada ruokaa heidänkin jälkeensä. Hauskinta jälkikäteen ajatellen se ruoka oli yhtä sössöä! Lautasen sijaan minulla oli suurehkko kulho, johon keräsin ruokia. Ensin oli jotakin pasteijan näköistä "hyytelöä" jota mätin kulhoon. (kaikkea tarjottavaa piti jostakin syystä maistaa-> lievä merkki ahneudesta!!!)
Siellä oli jokin "Mexico"-teema ateriassa.
Mitään kovin kiinteää tarjolla olevista ei ollut oikein mikään. Kaikki oli hyytelömössöä tai muuten erikoista sössiä tai lähes nestemäistä velliä.
Kiersin pöydän toiselle puolelle ja sitten oli kulho, josta piti jokaisen omin käsin nostella juustoraastetta annokseensa. Suurena juustojen ystävänä ajattelin liemen omassa kulhossani tulevan paremman makuiseksi jos laittaisin rutkasti juustoraastetta... Niinpä kauhoin oikein pohjalta saakka ja huomasin siihen kulhoon raastetuksi montaa erilaista juustoa ja ne oli kerroksittain. 
Sitten oli vielä pieniä teelusikoita jossakin kulhossa jossa oli ilmeisesti salaatinkastiketta. No, tokihan niitäkin piti lipittää lusikalla sinne omaan kulhoon. Se minun kulhoni "keitto" oli aika epämääräisen näköistä...
*puistattaa ajatellakin sitä mille se näytti*

Sitten muistaakseni lähdin etsiskelemään paikkaa (pöytää) mihin voisin mennä sen sotkun syömään.
Siihen heräsin ja jäi epätietoisuus sen "Mexico-teemaisen" noutopöytä sotkuista maistamattattomuuden vuoksi. Ei, en tahdo palata samaan uneen enää jatkossa (jatkaa unta siitä mihin se jäi)

Kaikkea se aina näyttääkin!